keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Mielikuvamarkkinointia

Muodollista pätevyyttä arvostavassa maassamme on yrittäjillekin olemassa omia tutkintojaan. Olipa ala mikä tahansa, voi liiketaloudellisen osaamisensa osoittaa konkreettisen tekemisen kautta ”näyttöinä” ja saada virallisen tutkintotodistuksen. Yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto eivät sinällään tuo lisää tulosta viivan alle, mutta voivat toimia oivina työkaluina oman liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.

Tapaan työssäni monenlaisia yrittäjiä ympäri Suomen, jotka ovat tutkintoaan suorittamassa. Tutkintotilaisuuksissa eteeni levittäytyy koko yrittäjätoiminnan kirjo: on yrittäjiksi joutuneita, yrittäjiksi ajautuneita ja heitä, joille yrittäjyys on aina ollut itsestäänselvyys. Eräänä päivänä kuulin varsin erilaisia käsityksiä itsensä työllistämisestä: ”Tämä on minulle unelma-ammatti. Nyt pystyn joustavasti yhdistämään työni ja lasten kuskaamisen kouluun ja harrastuksiin.” Seuraavassa firmassa kuulin pitkän tarinan siitä, miten lomapäiviä on vain muutama vuodessa, asunto on lainan panttina ja parisuhde kriisissä, koska kaikki aika menee vain yritystoiminnan pyörittämiseen.

Nämä molemmat yrittäjät kertoivat sidosryhmäsuhteista puhuttaessa, miten he ovat käyneet paikkakunnan oppilaitoksissa kertomassa opiskelijoille yrittäjyydestä. Jäin pohtimaan, millaisia mielikuvia omasta ammatista ja yrittäjyydestä kouluvierailuilla yleensä kerrotaankaan?

Niin yrittäjyydestä kuin muistakin ammateista puhuttaessa olisi kiva kuulla asiasta mahdollisimman realistisesti: ei yltiöpositiivisesti ,mutta ei myöskään äärinegatiivisesti. Pitäisi seisoa omien valintojensa takana. Se edellyttää, että nämä valinnat ovat itselle kirkkaita: Mikä on yritystoimintani tehtävä pitemmällä aikavälillä? Mitä tavoitteita minulla on, onko tavoitteena pysyä leivän syrjässä vai tehdä tulosta? Miten paljon haluan panostaa aikaani ja voimiani, teenkö päätöksiä yrityksen vai jonkun muun asian ehdoilla?

Kun tavoitteet ovat selvillä ja oma toiminta tavoitteiden mukaista, heijastuu se yleensä myös siihen kieleen, millä omasta toiminnasta kerrotaan eteenpäin. Ei kai yrittäjät itse toimi suurimpana esteenä sille, ettei firmoille löydy jatkajia yrittäjäpolvenvaihdostilanteissa ja uusien yritysten perustamisprosentti laahaa meillä Suomessa kaukana siitä, mitä se on Euroopan tasolla?

Päivi Partanen

Päivi toimii yrittäjänä Intotalon yrittäjyysvalmentajien verkostossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti